Poliisi TV esitti 15.01.2009 jakson, jossa käsiteltiin netistä löytyviä "murto-ohjeita". Käytännössä jaksossa puitiin sitä, kuinka netin videopalveluista kuten YouTubesta löytyy videoita lukkojen aukaisusta, esimerkiksi viime aikoina Ruotsissa hälyä nostattanut tapaus ASSA 2000 EVO.
![]()
ASSA 2000 EVO on Ruotsissa hyvin yleisesti käytetty ja turvalliseksi mainostettu, mutta video todistaa toista sen tarjoamasta turvallisuudesta. Tosin tämänkin uutisoinnissa on se perustavaa laatua oleva virhe, että itse avainpesää ei tiirikoitu mitenkään, vaan lukkorunko ohitettiin ohuella työkalulla, joka tungettiin oven ja karmin välistä lukkorungon sisään, joka laukaisi teljen sisään. Itse ongelma siis korjautuu täysin pelkän lukkorungon suojaamisella murtosuojaraudalla, eikä itse avainpesässä välttämättä ole mitään sen kummempaa haavoittuvuutta.
Jaksossa näytettiin myös kokonaisuudessaan Tiirikointi.net käyttäjän Jucen tekemä videoanimaatio Abloy Classic lukon toiminnasta. Lähetin Poliisi TV:lle kyselyn, että oliko heillä videon tekijältä lupa esittää ko. videota lähetyksessään. Juce itse kertoi, ettei lupaa videon esittämiseen ole edes kysytty. Poliisi TV siis on rikkonut tekijänoikeuksia.
Päivitys 28.01.2009: Poliisi TV:stä oltiin yhteydessä ja ilmoitettiin, että videon näyttäminen menee sitaattioikeuden piiriin. Lain mukaan julkistetusta teoksesta on hyvän tavan mukaisesti mahdollista ottaa lainauksia tarkoituksen edellettymässä laajuudessa. Tämä siis käytännössä tarkoittaa lähteen ja tekijän ilmoittamista ja lainauksen tulee sopia teokseen, johon lainaus on otettu. Tekijää ei ilmoitettu (Juce nimimerkki vilahti nopeasti videon lopussa), lähteeksi ilmoitettiin ainoastaan YouTube (nettilainauksissa hyvän tavan mukaista on ilmoittaa tarkka osoite ja lainauspäivämäär) ja kaiken kukkuraksi lainattiin koko animaatiovideo. Mielestäni tämä ei ole tarkoituksen edellyttämässä laajuudessa, vaan enemmän kuin laki sallii.
Jaksossa haastateltiin myös lukkoseppämestari Jouni Vesantoa, joka kertoi että suomalaiset Abloy lukot ovat turvallisia. Tämä pitääkin paikkansa, sillä jo nykyisen Abloy Classicin tiirikointi on hankalaa. Muut kuin Protec mallit Abloylta ovat tiirikoitavissa kuitenkin ilman näkyviä ja havaittavia vahinkoja lukolle. Sen sijaan mikroskoopin alla osa erilaisista tekniikoista paljastuu, sillä ne aiheuttavat jälkiä sellaisiin paikkoihin joihin avain ei pysty osumaan.
Vesanto myös kertoi, että Abloy lukot ovat testattu tiirikoimalla ja käytännön murtokokeella, eikä niitä ole saatu auki ilman murtojälkiä. Tämä ei pidä täysin paikkaansa, sillä esimerkiksi Abloy Classic pesän saa auki ilman murtojälkiä, jopa siten että edes mikroskoopin alla ei jälkiä välttämättä löydy. Lisäksi tällaiset käytännön murtokokeet ja tiirikointitestaukset eivät ole kuin subjektiivisia näkemyksiä ko. lukoista, sillä tällaisia testauksia ei esimerkiksi Suomessa yleisesti käytettävä riippulukkostandardi EN 12310 mainitse lainkaan. Standardissa on mainittu vain poraustesti sekä erilaisia punnuslyöntejä sekä sahaustesti ja vastaavia. Standardin sisällöstä ja sen puutteista kuitenkin tarkemmin tulevassa artikkelissa lukkojen testauksesta ja hyväksynnästä.
Poliisi TV näytti myös "murto-ohjeita" YouTubesta, joissa siis oli videoitu naurettavien tappihaittalukkojen tiirikointia. Ensinnäkin kyseisiä lukkoja ei Suomessa yleisesti ole oikein missään käytössä ja nekin tappihaittaiset mitä löytyvät, ovat hintaluokaltaan suht kalliista päästä ja sisältävät monia muita turvaominaisuuksia, jotka tekevät niiden tiirikoinnista suht hankalaa. Toisekseen Poliisi TV näytti lyhyen pätkän Abloy ovilukon murtamisesta porakoneella, mutta ei liene kenellekään yllätys, että lukot aukeavat isoilla työkaluilla lukon tuhoten.
Summa summarum, jakson sisältö näiden "murto-ohjeiden" osin oli aikamoista populismia, sillä 'kaikki' tietävät että lukot aukeavat kun on tarpeeksi iso leka ja ne lukot jotka aukeavat tiirikoimalla ovat Suomessa (onneksi) harvinaisempia lukkoja. Murtotilastoista voitaneen todeta samaa, eli kättä pidempää ja vahvempaa on lähes aina käytetty sisään pääsemiseksi tai sitten alkuperäistä avainta, joka on aiemmin viety tai kopioitu. Yleensähän murrot ovat hetken mielijohteesta tai tilaisuuden synnyttäminä tehtyjä ja suunnitelmallisemmat keikat ovat harvinaisempia.
Ainoa positiivinen jakson antimista oli Finanssialan Keskusliiton turvallisuusasiantuntija Aku Pänkäläisen haastattelu, jossa Pänkäläinen totesi, että "pellepelottomia" (viitaten ymmärrettävästi tiirikointiharrastajiin) tarvitaan lukkojen testaukseen, jotta ongelmat löytyisi ja että valmistajat tekisivät parempia tuotteita. Hän myös totesi, että kuitenkin kannattaa miettiä mitä julkaisee aiheen tiimoilta ja olen asiassa harvinaisen samaa mieltä. Paras tapa on ilmoittaa valmistajalle ongelmasta, mahdollisesti tarjota ratkaisua ongelmaan ja tämän jälkeen antaa valmistajalle aikaa korjata ongelma, ennen kuin asiasta julkisemmin kirjoittaa/puhuu.
ASSA 2000 EVO on Ruotsissa hyvin yleisesti käytetty ja turvalliseksi mainostettu, mutta video todistaa toista sen tarjoamasta turvallisuudesta. Tosin tämänkin uutisoinnissa on se perustavaa laatua oleva virhe, että itse avainpesää ei tiirikoitu mitenkään, vaan lukkorunko ohitettiin ohuella työkalulla, joka tungettiin oven ja karmin välistä lukkorungon sisään, joka laukaisi teljen sisään. Itse ongelma siis korjautuu täysin pelkän lukkorungon suojaamisella murtosuojaraudalla, eikä itse avainpesässä välttämättä ole mitään sen kummempaa haavoittuvuutta.Jaksossa näytettiin myös kokonaisuudessaan Tiirikointi.net käyttäjän Jucen tekemä videoanimaatio Abloy Classic lukon toiminnasta. Lähetin Poliisi TV:lle kyselyn, että oliko heillä videon tekijältä lupa esittää ko. videota lähetyksessään. Juce itse kertoi, ettei lupaa videon esittämiseen ole edes kysytty. Poliisi TV siis on rikkonut tekijänoikeuksia.
Päivitys 28.01.2009: Poliisi TV:stä oltiin yhteydessä ja ilmoitettiin, että videon näyttäminen menee sitaattioikeuden piiriin. Lain mukaan julkistetusta teoksesta on hyvän tavan mukaisesti mahdollista ottaa lainauksia tarkoituksen edellettymässä laajuudessa. Tämä siis käytännössä tarkoittaa lähteen ja tekijän ilmoittamista ja lainauksen tulee sopia teokseen, johon lainaus on otettu. Tekijää ei ilmoitettu (Juce nimimerkki vilahti nopeasti videon lopussa), lähteeksi ilmoitettiin ainoastaan YouTube (nettilainauksissa hyvän tavan mukaista on ilmoittaa tarkka osoite ja lainauspäivämäär) ja kaiken kukkuraksi lainattiin koko animaatiovideo. Mielestäni tämä ei ole tarkoituksen edellyttämässä laajuudessa, vaan enemmän kuin laki sallii.
Jaksossa haastateltiin myös lukkoseppämestari Jouni Vesantoa, joka kertoi että suomalaiset Abloy lukot ovat turvallisia. Tämä pitääkin paikkansa, sillä jo nykyisen Abloy Classicin tiirikointi on hankalaa. Muut kuin Protec mallit Abloylta ovat tiirikoitavissa kuitenkin ilman näkyviä ja havaittavia vahinkoja lukolle. Sen sijaan mikroskoopin alla osa erilaisista tekniikoista paljastuu, sillä ne aiheuttavat jälkiä sellaisiin paikkoihin joihin avain ei pysty osumaan.
Vesanto myös kertoi, että Abloy lukot ovat testattu tiirikoimalla ja käytännön murtokokeella, eikä niitä ole saatu auki ilman murtojälkiä. Tämä ei pidä täysin paikkaansa, sillä esimerkiksi Abloy Classic pesän saa auki ilman murtojälkiä, jopa siten että edes mikroskoopin alla ei jälkiä välttämättä löydy. Lisäksi tällaiset käytännön murtokokeet ja tiirikointitestaukset eivät ole kuin subjektiivisia näkemyksiä ko. lukoista, sillä tällaisia testauksia ei esimerkiksi Suomessa yleisesti käytettävä riippulukkostandardi EN 12310 mainitse lainkaan. Standardissa on mainittu vain poraustesti sekä erilaisia punnuslyöntejä sekä sahaustesti ja vastaavia. Standardin sisällöstä ja sen puutteista kuitenkin tarkemmin tulevassa artikkelissa lukkojen testauksesta ja hyväksynnästä.
Poliisi TV näytti myös "murto-ohjeita" YouTubesta, joissa siis oli videoitu naurettavien tappihaittalukkojen tiirikointia. Ensinnäkin kyseisiä lukkoja ei Suomessa yleisesti ole oikein missään käytössä ja nekin tappihaittaiset mitä löytyvät, ovat hintaluokaltaan suht kalliista päästä ja sisältävät monia muita turvaominaisuuksia, jotka tekevät niiden tiirikoinnista suht hankalaa. Toisekseen Poliisi TV näytti lyhyen pätkän Abloy ovilukon murtamisesta porakoneella, mutta ei liene kenellekään yllätys, että lukot aukeavat isoilla työkaluilla lukon tuhoten.
Summa summarum, jakson sisältö näiden "murto-ohjeiden" osin oli aikamoista populismia, sillä 'kaikki' tietävät että lukot aukeavat kun on tarpeeksi iso leka ja ne lukot jotka aukeavat tiirikoimalla ovat Suomessa (onneksi) harvinaisempia lukkoja. Murtotilastoista voitaneen todeta samaa, eli kättä pidempää ja vahvempaa on lähes aina käytetty sisään pääsemiseksi tai sitten alkuperäistä avainta, joka on aiemmin viety tai kopioitu. Yleensähän murrot ovat hetken mielijohteesta tai tilaisuuden synnyttäminä tehtyjä ja suunnitelmallisemmat keikat ovat harvinaisempia.
Ainoa positiivinen jakson antimista oli Finanssialan Keskusliiton turvallisuusasiantuntija Aku Pänkäläisen haastattelu, jossa Pänkäläinen totesi, että "pellepelottomia" (viitaten ymmärrettävästi tiirikointiharrastajiin) tarvitaan lukkojen testaukseen, jotta ongelmat löytyisi ja että valmistajat tekisivät parempia tuotteita. Hän myös totesi, että kuitenkin kannattaa miettiä mitä julkaisee aiheen tiimoilta ja olen asiassa harvinaisen samaa mieltä. Paras tapa on ilmoittaa valmistajalle ongelmasta, mahdollisesti tarjota ratkaisua ongelmaan ja tämän jälkeen antaa valmistajalle aikaa korjata ongelma, ennen kuin asiasta julkisemmin kirjoittaa/puhuu.